Virta 9: Luova kultt(uur)i

Näyt ja kuvitelmat, Sfäärien Harmonia,
Maailmansana. Kieli ja todellisuus. Elävä Maapallo.
Vanhoja esseitä, runoja. Luovan kultin yhtyeet.

Virta 9 palauttaa mieleen vanhoja muistoja, tuoden samalla julkaisukynnyksen yli monia tekstejä, joiden olemassaolosta harva on tiennyt. Myös aiempien numeroiden teemoja punotaan yhteen. Virta 9 tekee tietä erilaisille asioille / aiheille, jotka eivät ennen kulkeneet toistensa ohi taistelematta keskenään.

Antti Filpun kirjoittama Einojuhani Rautavaaran Book of Visions -arvio julkaistiin ensimmäisen kerran Mustekalan verkkosivuilla joulukuussa 2005. Anna-Leena Siikalan kurssille Suomalainen Mytologia (kevät 2005) alun perin tehty esseeluonnostelma Todeksi kuviteltua on ollut aiemminkin Virran sivuilla. Kesällä 2012 viimeistelty teksti laitettiin heinäkuussa usean vuoden tauon jälkeen uudelleen arkistoon (ks. artikkelin lähdeviitteet sieltä).

Miksi pitäisi julkaista uudelleen vanhoja esseitä? Joskus on hyvä koetella 7 vuotta näkökulmiensa kestävyyttä ja painoa, ennen kuin päästää tekstit "virallisesti" käsistään. Vanhojen esseiden viimeistelyyn liittyy kuitenkin rajoituksia, sillä aihevalinnat ja pitkälti myös käsittelytavat on säilytettävä ennallaan, muussa tapauksessa kyse ei ole enää samasta kirjoituksesta. Aika tuo mukanaan varmuuden joidenkin keskenkasvuisten ajatusten korjaamisen välttämättömyydestä. Mikään muu ei muutu teksteissä. (Vaikka toisaalta kaikki virtaa edelleen, eikä samaan virtaan voi astua kahteen kertaan, Herakleitoskin uskoi / tiesi joidenkin asioiden olevan ikuisia. Hänen oppinsa muuttumisesta liittyi erityisesti "tämän maailman" ilmiöihin. Herakleitos oli mystikko, jolle tuonpuoleinen, jumalallinen ulottuvuus oli todellisuutta konkreettisessa mielessä. "Ihminen on Jumalan hauta, ja ihmisen työnä on herättää itsessään jumalallinen".)

Lars Karlssonin artikkeli Sanojen takana - kieli ja todellisuus julkaistiin ensimmäisen kerran Steinerkasvatus-lehdessä vuonna 2000. Tekstillä on vielä huomattavasti pidempi esihistoria, ja olennaista onkin ajan kuluessa hahmottunut käsitys. Siinä on piirteitä niin kielitieteellisestä artikkelista kuin yleistajuisesta lehtikirjoituksestakin. Lars Karlsson on tehnyt uran sekä upseerina että Kristiyhteisön pappina, ja hänet tunnetaan monipuolisena kulttuuri-ihmisenä.

Vesa Kyllönen ja Pirkko Holmberg jatkavat edellisen Virta-numeron jälkeen Tarkovskin ja elokuvien parissa, käsitellen maailmanlopputeemaa ja uskonnollisen taiteen henkeä. Daskalosta siteerataan vielä toisenkin kahvikupillisen äärellä, yksi kuppi ei riittänyt avaamaan esoteria-sanan merkitystä. Laura Vilvan kirjoitus Elävä maapallomme on toinen luku edellisen Virran vuodenaikateemoja käsittelevälle tekstille. Maailmanpelastuksen ABC sisältää konkreettisia esimerkkejä siitä, miten jokainen voi muuttaa maailmaa teoilla, jotka ehkä näyttävät pieniltä mutta ovat suuria.

"Luovan kultin yhtyeet" eli UG-sceneäkin paremmin undergroundina pysynyttä musiikkia tehneet nuoret miehet ansaitsevat saada merkinnän historiankirjoihin, vähintäänkin arkistojen alaviitteinä säilyen (!). Haminassa 90-luvulla vaikuttaneet ja vuosituhannen vaihteessa ympäri Suomea hajautuneet muusikot ovat saaneet paljon aikaan, vaikkeivät suuren median virroissa pyörineetkään. Huvittavaa on lukea The Thin Young Men-yhtyeen vanhoja määritelmiä ja tavoitteita - ehkä on myös onni onnettomuudessa, etteivät mystisen runouden nimissä itseään mainostaneet nuorukaiset saaneet tahtoaan läpi. Kuvaukset alkavat elää aivan toisenlaista elämää, kun ne ovat kauas taakse jäänyttä, keskeneräisiä luonnoksia olemattomiin käyneistä tyylisuunnista......

Jotkut yhtyeistä toimivat yhä, ja osalla muusikoista on jo pitkään ollut muita projekteja. Jussi Matikaisen Tuvalu-yhtye mainittakoon esimerkkinä. Tomi Pekkola tunnetaan sekä nykytaidemusiikin säveltäjänä että bluesmiehenä, ja näiden kahden ääripään väliin jää paljon muutakin. (Silti kumpikaan ei kirjoittanut omistaan, vuosia jatkuneista pyynnöistä huolimatta. Toisaalta, musiikki onneksi puhuu aina puolestaan - joidenkin taustalla olevien teemojen kohdalla asia on usein päinvastoin). Matti Rautaniemi kirjoittaa Shrines-yhtyeen edesottamuksista. Vuonna 2006 perustettu kosmische ambient musik -kellarisoittokunta on tehnyt matkan toisiin sfääreihin. Tästä matkasta on jäljellä vain Akritas-niminen äänite, joka toimii erityisesti muistomerkin tai muinaisten pyhäkönraunioiden tavoin kuulijoiden mielikuvitusta herättävänä viitekehyksenä. Rautaniemen essee avaa hienosti Shrinesin matkaan liittyneitä vaiheita. Mikko Nenosen ja Tomi Pekkolan legendaariset ja määritelmiä pakenevat (anti)anarkistiset (post)punk noise alternative (kraut)rock -yhtyeet Raptus ja Markku Lahtelan Sirkus ovat tehneet oman osuutensa KILPALAULUSUON ulkopuolella, kuten myös Omnium Gatherumin "kadotettu" menneisyyden harjoitusdemo Woodbine Garden Sessions, jonka rikkinäiset ja haisevat outsider bootlegit soivat uusien lailla. Kaikki nämä yhdessä voivat yhä herättää "musiikkifilosofista liikehdintää".

Tässä julkaistut TYM-tekstit ovat valitettavan yksipuolisia, mutta ne ovat hyvin vanhoja, ja niiden julkaiseminen oli monessakin mielessä suotavaa juuri nyt. Musiikkiesittelyt tuovat esiin kynttilöitä, joiden moni luuli jo jääneen vakan alle iäksi.

Virta 8 on vihdoin täällä

Virran 8. numeron verkkojulkaisu pdf-tiedostona on käsissäsi: lehti on luettavissa, ladattavissa ja vapaasti printattavissa Virran nettisivuilta, ja pian myytävänä "perinteisesti" paperiversiona (Unigrafiassa painettu 150 kpl rajoitettu erä, kokonaan värillisenä hintaan 8 euroa / kpl). Tilattavissa suoraan toimitukselta, saatavilla myös Akateemisesta kirjakaupasta.

Lehden epävirallisena teemana on Rudolf Steinerin 150-v. juhlavuosi (2011), mikä näkyy joidenkin tekstien aihepiireissä sekä kuvituksessa. Tästä syystä kolme aiemmin Takojassa ollutta artikkelia (Mikael Hakkaraisen Wall Street vaihtoehtokatsaus, Matti Kuuselan tarina Kalevalan laulun jatkumisesta, sekä Pirkko Holmbergin Helsingin Yliopiston estetiikan laitokselle tekemä kandidaatintyö Steinerin Goetheanisesta estetiikasta) julkaistaan nyt uudelleen.

Jonimatti Joutsijärvi esittelee lyhyesti ystävänsä Agnes Hidveghyn ja Reijo Oksasen, sekä heidän työnsä hengellisen taiteen parissa. Kyproksen mystikko-parantaja Daskalos näyttäytyy Virran sivuilla ensimmäistä kertaa.










Laura Vilvan teksti luonnon havainnoinnista johdattelee.....luonnon havainnointiin.
Virran kokenein kirjoittaja Vesa Kyllönen on myös mukana, kahdella näkökulmalla henkisyyteen sekularisoituneessa yhteiskunnassa.

Antti Filppu julkaisee otteita englanninkielisestä runokokoelmastaan Lyrics - yli 20-sivuinen osallistuminen selittyy osittain sillä, ettei suomenkielisessä maassamme ymmärrettävästi haluta ensimmäisenä mainostaa englanninkielistä runoutta. Kuitenkin, yli 15-vuotinen työ on saatava julki (=arkistoihin).


Aärimmäisen hankalaksi muuttunut aihe "kristinuskon ongelmasta" on otettu esiin näkyvällä tavalla. Sitä on usein käsitelty näkymättömästi Virran toimituksen keskuudessa, välillä hyvinkin Comediallisissa neuvonpidoissa, jo iät ja ajat.

Saarnauksesta ei ole kyse, eikä riidan kylvämisestä sen enempää. Lehdessä esitetyt asiat voi ottaa kysymyksinä, reunahuomioina kristinuskosta ja henkisyydestä käytyyn yleiseen keskusteluun.

Virta pahoittelee, jos tämä aiheuttaa (syystä tai toisesta) hämmennystä joidenkin lukijoiden keskuudessa. Lehteähän ei edelleenkään tarvitse lukea, jos ei halua......))))))))

Virta 7 ilmestynyt

Hoijoi! Virta 7 on nyt ulkona ja tilattavissa! Pistä postia osoitteeseen info@virtalehti.com, mikäli haluat tilata tämän uudenuutukaisen numeron kotiisi. Muista ilmoittaa viestissä kengännumerosi ja kuva harmaan byrokraatin leikatusta solmiosta. Lehden nimi on "Välähdyksiä toisenlaisesta maailmasta megakoneen varjossa. Taide, aistit ja kumouksellisuus". Siihen ovat kirjoittaneet mm. Mika Pekkola, Mikael Brygger, Suvi Hanste, Heikki Sovijärvi ja Ville-Juhani Sutinen. Hinta on 2 euroa + mahdolliset postikulut (1,05 e).

Kutsutekstistä kirjoittajille:
"Kyse on lehdestä, jossa halutaan tarttua voimaan, kyltymättömyyteen, kaipaukseen. Kyse on myös lehdestä, jossa jotakuinkin kaikki on toivottavaa, oli se sitten modernismin kritiikkiä tai pieni pyyteetön rukous. Perinteinen muoto ja virallisuus eivät tällä erää kiinnosta meitä. Haluamme rikkoa lehden muodon ja jokusen ikkunan. Mutta haluamme myös syleillä ihmistä, uskoa hyvyyteen, vaikka se olisi houreista ja epätoivoista."

Uutisten sijaan, ajatusten Virtaa

"Kaikki on sen varassa, että olemisen totuus tulee kieleen ja että ajattelu tavoittaa tämän kielen. Ehkä kieleltä edellytetään silloin paljon vähemmän harkitsematonta ilmaisua ja enemmän oikeaa vaikenemista. Kuka meistä nykyisistä kuitenkaan voisi kuvitella, että hänen yrityksensä ajatella olisivat kuin kotonaan vaikenemisen polulla. Parhaimmillaan ajattelumme voisi ehkä osoittaa kohti olemisen totuutta ja osoittaa sitä sellaisena, jota pitää ajatella. Siten olemisen totuus pelastettaisiin pelkältä olettamiselta ja luulemiselta, ja se jätettäisiin kirjoituksen harvinaiseksi käyneelle käsityölle. Asiat, joilla on merkitystä, saapuvat - vaikka niitä ei olekaan määrätty ikuisiksi ajoiksi - oikeaan aikaan myös silloin, kun ne tulevat liian myöhään."
-Martin Heidegger / Kirje humanismista (suom. Markku lehtinen)

Virta on vapaa, avoin kulttuurilehti. Jokainen kirjoittaja vastaa omista sanoistaan. Tämän jo hyvin perinteiseksi käyneen määritelmän olemme päättäneet ottaa käyttöön, etsittyämme pitkään mahdollista yhteistä manifestia. Löysimme eriäviä näkemyksiä ja san(om)atonta hammasten kiristelyä. Me-henkeä ei ollut, mikä voidaan kuitenkin nähdä myös hyvänä asiana, sillä nykyisin jälleen puhutaan kaikenlaisesta massa-liikehdinnästä ja tietoisuuden hukuttamisesta, jossa nähdään vastine tai lääke "maailman merkityksettömyydelle". Tässä me-hengessä, jota kaikkialla kuulutetaan (vastareaktiona tietynlaisen, yksipuolisen ja lähinnä materialismiin pohjaavan "individualismin" aallolle), on vaarana aidon, yksilöllisen minuuden äänen jääminen kuulumattomiin. Yhtälailla vaara on kuitenkin edelleen tunnistettavissa itsekkyyden lisääntymisessä, joka voi saada valheellisen perustelun luulosta, että ihmisen tarvitsee valita näiden kahden äärimmäisyyden väliltä.

Mahdollista yhteistyön henkeä / aluetta on etsittävä vapaudesta käsin, sellaisesta vapaudesta joka antaa tilaa yksilöiden omille lähtökohdille. Se on radikaalia vapautta, josta Nietzsche ja Steiner puhuivat aikoinaan, ja jonka sisäistämistä olemme (ilmeisesti) vasta aloittelemassa. Mutta ilman sitä ei mikään ole aitoa. (Radikaali vapaus tarkoittaa lähinnä sen korostamista, että vain ja ainoastaan yksilöt itse voivat löytää vastauksensa elämän "peruskysymyksiin" - mikä kaikessa ympäripyöreydessään viittaa siihen, ettei ulkoa päin voi enää sanoa "viimeistä Sanaa", vaan ihmisten on se omakohtaisesti muodostettava). Samalla moni asia tapahtuu yhteisöllisesti, joka on myös itsestäänselvästi [!] "ihmisenä olemiseen" kuuluva asia. Tätä paradoksia voidaankin pyöritellä seuraavat tuhat vuotta. Siinä mielessä toiveemme luoda yhdessä jotain, saada aikaan yhteistä toimintaa, olla edes yhteydessä toisiimme, on ollut olennaista. Yhteistyö on joskus kaikkein vaikeinta. Silti, voi tulla päivä jolloin se on kaikkein tärkeintä.

"Moraalinen väärinymmärrys, erimielisyys, on moraalisesti vapaitten ihmisten kesken mahdottomuus. Vain eettisesti epävapaa, joka seuraa luonnonviettiä tai oletettua velvollisuutta, torjuu kanssaihmisten toiminnan, jos tämä ei seuraa samaa vaistoa tai samaa käskyä kuin hän."

"Elää rakkaudessa toimintaan ja antaa toisten elää ymmärtäen heidän tahtonsa on vapaiden ihmisten perussääntö."

"...pakon ja pakottamisen keskeltä kohoavat esiin vapaat henget, jotka löytävät itsensä tapojen, lakien ja uskonnonharjoituksen tiheikössä. Vapaita he ovat sikäli kuin he seuraavat vain itseään, epävapaita taas sikäli kuin he alistuvat. Kuka meistä voi sanoa, että hän kaikissa teoissaan on todella vapaa? Mutta jokaisessa meistä piilee syvempi olemus, jossa vapaa ihminen ilmenee. Elämämme koostuu käytännössä vapaista ja epävapaista teoista. Emme kuitenkaan voi ajatella loppuun ihmisen käsitettä päätymättä vapaaseen henkeen ihmisluonnon puhtaimpana ilmaisuna. Todella ihmisiä me olemme ainoastaan sikäli kuin olemme vapaita."

-Rudolf Steiner / Vapauden Filosofia (suom. Reijo Wilenius)

Virta-lehti tulee edelleen omalla painollaan, mutta suunnittelemistamme "pääteemoista" olemme luopuneet, joten sen enempää Hengentiedettä kuin Musiikkiakaan ei ole enää odotettavissa. Virta jatkaa kulkuaan kuten tähänkin asti, eli vaihtoehtoisena kulttuurilehtenä muiden joukossa - ilman lähtökohtaista tarvetta kyseenalaistaa linjaansa tai myöskään pitää sitä yllä (tekijöillä on siis erilaisia näkemyksiä asioista, mikä ei ole mahdollistanut "yhteistä linjanvetoa", ja on hyvin mahdollista, että yksittäiset numerot poikkeavat toisistaan paljonkin, sillä minkäänlaista ulkopuolista vaatimusta emme ole niille asettaneet).

Kaksi numeroa on yhä tekeillä, ja ensimmäistä julkaisua toivotaan tapahtuvan jo tämän vuoden puolella. Virta 7 tulee sisältämään vallankumouksellisia uudistuksia, rikkomaan rajoja monessakin suhteessa, ja Virta 8 lähestyy viitteellisesti mm. antroposofista hengentiedettä ja Kalevalaa, sekä Daskalosta ja maailmanristisymboliikkaa. Molemmista numeroista lisää myöhemmin, eli viimeistään kun ne saadaan julki. Ja lehdethän tulevat paitsi nettiin ladattaviksi, myös enemmän tai vähemmän "perinteisinä" paperiversioina (zine-kulttuurikin saattaa vielä elpyä).

"Nouse pois makoamasta
ylene uneksimasta
näiltä paikoilta pahoilta
kovan onnen vuotehelta!"
-Lemminkäisen äiti

P.S. Snellman-korkeakoulu täyttää 30 vuotta. Juhlallisuuksiin voi itse kukin halutessaan osallistua olemalla "hengessä mukana":
http://www.snellman-korkeakoulu.fi

Tulevaan Virta-numeroon 8 (ja moniin aiempiin teemoihin) liittyy mm. seuraavia osoitteita:

http://www.rsarchive.org
http://www.goetheanum.org
http://www.daskalos.org
http://www.arssacra.org
http://www.valamo.fi
http://www.prayerofheart.com
http://www.rudolfsteinerweb.com
http://www.bdn-steiner.ru
http://www.christengemeinschaft.de
http://www.thechristiancommunity.org

JÄLKIVIISAANA UUDELLEENJULKAISTU VIRRAN PÄIVITYS VUODELTA 2010 (”hyvä aikomus on kuin puoliksi tehty”):

Virta-lehden seuraavat numerot tekevät edelleen tuloaan. Alun perin "hengentiedenumeroksi" ristitty 7 antaa yhä odottaa itseään.

Seuraava lehti tulee sisältämään kirjavan kaaren erilaisia näkökulmia em. aiheeseen. Matti Kuuselan perusteellinen arvio Seppo Huunosen "laulamasta" Uuden laulun Kalevalasta (Kalevalaisen Kulttuurin Liitto, 2004) on jo etukäteen nähtävillä Virran arkistossa - todellinen kalevalaisuus onkin paljon laajempi asia kuin luulisi.....

Daskaloksena tunnetuksi tulleen kyproslaisen mystikon ja parantajan tytär Panayiota Atteshli on antanut Virta-lehdelle oikeuden julkaista suomennoksia Researchers of Truth -piirin teksteistä.

(EDIT. Seuraavat tekstit jäivät lopulta pois. Numerot 7 ja 8 olivat toisenlaisia kuin alun perin suunniteltiin. Kuitenkin osa näistä teemoista on sittemmin tullut ilmi julkisessa keskustelussa, tavalla tai toisella: lisäksi luvassa on mm. Äiti Amman luota elämäntehtävänsä löytäneen Taavi Kassilan ja suomalaisen noidan Susanna Aarnion haastattelut, muistiinpanoja Reinald Wittersin vuosina 2007-2010 pitämiltä hengentieteellisiltä luentosarjoilta, sekä vapaata "filosofeeraamista" Reijo Wileniuksen elämäntyön pohjalta. Reijo Wilenius on Kriittisen Korkeakoulun ja Snellman-korkeakoulun perustajia, Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori, ja Suomen Antroposofisen Liiton puheenjohtaja 1966-96. Yhtenä lehden teemana on juhlistaa 80-vuotiaita antroposofian suuria vanhoja – sekä Witters että Wilenius, ja Kalevalaisen Kulttuurin Liiton 20-vuotista taivalta, unohtamatta Snellman-korkeakoulun eli "henkisen kasvun korkeakoulun" 30-vuotispäiviä.)

Tarkoituksena on, edelleen, mahdollisuuksien luominen dialogille toisistaan poikkeavien suuntausten välille – muttei kuitenkaan itsetarkoituksellisesti tai väkisin. Tässä yhteydessä yleissivistyksen vaaliminen on tärkeintä. Jokaisella yksilöllä itsellään on oikeus, vapaus ja vastuu päättää omista "asioistaan" myös henkisessä mielessä. Toisten kunnioittaminen, silloinkin kun he edustavat täysin erilaisia näkökulmia, on perustavanlaatuinen lähtökohta ja ideaali kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymiseen, niin vaikeaa kuin se usein käytännössä onkin.

Huolimatta näennäisestä avoimuudestaan nykyinen kulttuurimme on yhä ahdasmielinen ja yksipuolisuuteen taipuvainen, vaikka uutta luovia voimia ja virikkeitä on ollut tarjolla jo aikapäiviä, myös politiikassa paljon puhuttu "pohjoinen ulottuvuus" - jota ilmeisesti päättävät tahot eivät vieläkään osaa etsiä oikealta suunnalta, eli myyteistä.

Taustalukemistoksi / oman ajattelun kohteeksi voi ottaa Rudolf Steinerin tuotannon (josta valtaosa on suomennettu, mutta erityisesti saksankielentaitoiset saattavat löytää itselleen aarteita – myös englanninkieliset käännökset ovat suositeltavia) ja J.V.Snellmanin teokset, alkaen lehtisestä nimeltä "Akateemisesta opiskelusta", vuodelta 1840. Kuten sanottua, klassikot eivät vanhene.

-Virta

Päivityksiä

Keväällä 2006 valmistettiin haastattelu tuolloin jo hiljentyneen Babylon Whores -yhtyeen laulajalle Ike Vilille. Kuuleman mukaan Vil sai kyllä kysymykset ja pyrki vastaamaankin niihin, mutta... kuten jokainen, joka noita kysymyksiä tänä päivänä lukee, ymmärtää, että kysymysten massiivisuus vähintäänkin hiljentää. Arkistolöydön myötä Virta-lehden toimitus kuitenkin kysyy: oletko tarpeeksi pöyristyttävä tyyppi vastaamaan näihin ystäväkirjakysymyksiin? Saatamme jopa julkaista vastaukset.

Antti Filppu on lisäksi kääntänyt venäläisen trubaduurin Vladimir Vysotskyn lauluja Virran arkistoon.

Miroslav Tichýn tuhruiset kuvat

Miroslav Tichý kuvaa omatekoisillaan "mahdollisimman huonoilla" kameroilla tirkistelijämäisesti lähinnä naisia. Hänen kuvissaan on kuitenkin suttuisuutensa ja huonolaatuisuutensa vuoksi kauniisti hengittävää runollisuutta. Viralliset sivut löytyvät osoitteesta: http://www.tichyocean.com/, mutta Google-haulla löytää eittämättä kattavamman valikoiman hänen töistään.

Virta Tampereella 10.1.

Markku Lahtelan Sirkus, Pasilian savut ja Jani Kuivajärvi musisoivat kuluvan viikon sunnuntaina (10.1.) Tampereen Vastavirta-klubilla, siinä illansuussa. Myyntipöydältä löytyy myös Virtoja, joten tamperelaiset (ja kaikki muutkin), pistäytykää ihmeessä! Iltama maksaa 3-4 euroa.